Suklaa on parasta. Se on vaan niin hyvää ja ihaninta on, kun suklaan antaa sulaa suussa. Maku ja tunne on kuin olisi taivaassa. Kun suklaa on sulanut suussa, uusi pala suuhun ja sama uusiksi. Vähän ajan päästä suklaalevy on melkein loppu ja päätän, että syön sen loppuun kohta, kun huono olo on helpottanut. Ja pian koko levy onkin jo hävinnyt. Kuulostaako tutulta?

Olen sokeririippuvainen tai tahtoisin sanoa, että olin. Ehkä näin neljän kuukauden jälkeen ilman makeisia voin alkaa harkita sanaa ”olin”.

Olen pienestä asti syönyt paljon karkkia. Minulla taisi olla lauantaisin karkkipäivä, mutta jossain kohtaa aloin syödä karkkia useammin. Aikuisenakin söin karkkia ihan huolella ja joku joskus minulle sanoikin, etten maadu koskaan. Söin karkkia niin paljon, kunnes tuli huono olo (tai hiivatulehdus), ja jatkoin heti, kun huono olo helpotti. Suklaa, lakritsi, salmiakki ja jäätelö, ne olivat minun suosikkejani. Söin myös salaa, jotta muut eivät saisi tietää kuinka paljon karkkia oikeasti kulutin. Kaupasta ei päässyt lähtemään ilman karkkipussia tai suklaapatukkaa. Mitä enemmän söin makeaa, sitä enemmän sitä teki mieli ja annoskoot kasvoivat.

Välillä pystyin olemaan ilman makeaa viikkojakin, mutta se tarkoitti totaalikieltäytymistä. Sillä jos söin yhdenkin karkin, niin sitten oli pakko saada lisää. En osannut syödä kohtuudella. Eikä kaapeissa voinut säilyttää karkkia tai pakastimessa jäätelöä, sillä ne olivat jatkuvasti mielessäni. Tiesin, että sokeri on pahasta, mutta en välittänyt siitä. Sokerihan altistaa monille sairauksille ja tietenkin lihottaa, puhumattakaan hampaiden terveydestä.

Nyt olen ollut 4,5 kk ilman valkoista sokeria muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. En ole syönyt karkkia, mutta muutamissa juhlissa olen syönyt kakkua sekä muuta kiellettyä. Alkuun olin kokonaan totaalikieltäytyjä, mutta kun huomasin, että juhlien jälkeen pääsin takaisin ruotuun, uskalsin hieman höllentää herkkujen suhteen. Helposti kuitenkin vanha sokeriaddikti herää juhlissakin, sillä kun ottaa vähän, niin heti tekee kohta mieli lisää! Mutta, kun sen tiedostaa, eikä todellakaan missään nimessä halua tuhota omia saavutuksiaan, niin pystyy herkuttelun lopettamaan. Ja sitä paitsi aika pian tulee jo huono olo sekä huono omatunto. Onneksi kaupat on täynnä terveellisempiä vaihtoehtoja ja netti täynnä terveellisempiä reseptejä! Olen myös tutustunut raakasuklaaseen ja raakakaakaojauheeseen, vaikka alkuun olikin semisti huijariolo entisenä suklaan suurkuluttajana. Niillä kun on monia terveysvaikutuksia.

Tämä äitienpäivä on mennyt herkutellessa vieraissa pöydissä, mutta en ole siitä huolissani, sillä huomenna jatkuu taas nykyinen uusi elämäni. Siitä olen 100% varma ja onnellinen.

Terveisin, Itseni Voittaja